Uutiset

30.12.2014 Seppo Närhi

Vihertehokkuudella laadukkaampaa rakennettua ympäristöä

Vihertehokkuus ei ole vielä vakiintunut termi eikä työkalu Suomessa, mutta maailmalla se on ollut käytössä jo useamman vuosikymmenen ajan. Yleisesti vihertehokkuuden avulla pyritään tiivistyvässä kaupunkirakenteessa vihreämpien rakennettujen ympäristöjen muodostumiseen. Tavoitteena on muun muassa mahdollistaa hulevesien luonnonmukainen käsittely, parantaa ilmanlaatua ja vähentää lämpösaarekeilmiötä.
Vihertehokkuutta on Jyväskylän kaupungille tutkinut ja kehittänyt Mari Kiili opinnäytetyössään. Kiili opiskelee HAMKin maisemasuunnittelun koulutusohjelmassa Lepaalla.
Pilottikortteli työkalun kehittämisessä
Opinnäytetyössä kartoitettiin kuuden omakotitalotontin avulla, miten vihertehokkuustyökalu toimii pihojen suunnittelussa ja kuinka suunnitelma etenee valmiiksi pihaksi. Lisäksi tutustuttiin erilaisiin vihertehokkuuden malleihin Suomessa ja maailmalla. Pilottikorttelin kokemusten ja muualla käytössä olevien mallien perusteella työkalua kehitettiin edelleen.
Tavoitteena on, että Jyväskylän vihertehokkuusmallista muotoutuu työkalu, jolla tulevaisuuden ekologisessa ympäristörakentamisessa saavutettaisiin tietty minimitaso. Työkalun avulla saataisiin kiinnitettyä ympäristösuunnittelijoiden ja rakennuttajienkin huomio tiettyihin tärkeisiin asioihin, kuten hulevesirakenteisiin tai paikallislajien käyttöön. Yleisen ympäristötietoisuuden jatkuvasti kasvaessa ja rakennuttajien havaitessa asian markkina- ja imagoarvon päästään tulevaisuudessa varmasti myös siihen, että pakollisesta minimirajan saavuttamisesta siirrytään vapaaehtoiseen yhä korkeampien vihertehokkuuksien vapaaehtoiseen tavoitteluun.

Lisätietoja:
Mari Kiili
mari.kiili77(a)gmail.com

#Seppo Närhi