Uutiset

12.02.2015 Seppo Närhi

Viheralueiden monimuotoisuus tuo luonnon kaupunkiin

-Ekosysteemien elvyttämisessä ja ylläpitämisessä on kyse biodiversiteetin ylläpitämisestä ja sitä kautta terveellisemmästä ja viihtyisämmästä elinympäristöstä. Väestömme ikääntyessä ja kaupungistuessa ekosysteemipalveluista, joita ovat muun muassa melun torjunta ja lämpötilan säätely, tulee entistä arvokkaampia ja tärkeämpiä, totesi Viherympäristöliiton puheenjohtaja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Viherpäivien avaussanoissaan.

Sirpa Pietikäinen korosti, että Viherympäristöliitolla on myös jatkossa merkittävä rooli ekosysteemipalvelujen kehittämisessä Suomessa. 2016 Vihervuoden kautta on mahdollisuus lisätä valtakunnallista tietoisuutta ja koota yhteen entistä laveammin toimijoita, jotka kehittävät - ja erityisesti käyttävät - ekosysteemipalveluja. Sitä ennen on tehtävä työtä sen eteen, että seuraavassa hallitusohjelmassa ovat esillä viheralalle tärkeät tavoitteet kaavoituksen, maankäytön, rakennuslain, koulutuksen ja tutkimuksen osalta.

Monimuotoisuus rakennetaan suunnitelmallisesti
Voimakkaan rakentamisen vuoksi luontoa jäljitteleviä viheralueita on suunniteltava ja rakennettavia yhä enemmän.

-Ei ole mikään sattuma, että biotooppipohjainen viherrakentaminen otettiin käyttöön 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Euroopan urbanisoituneimmissa maissa Saksassa, Hollannissa ja Englannissa. Näissä maissa ihmistoiminnan seurauksena luonto oli työnnetty sivuun, joten oli selvä tarve palauttaa luonnollisia ympäristöjä virkistykseen ja myös pedagogisiin tarkoituksiin, selvitti lehtori Allan Gunnarsson Ruotsin maatalouskorkeakoulusta monimuotoisuuden huomioimisen taustoja.

-Tämän hetken biotooppipohjaisen ajattelun trendejä on rakentaa kuivien maiden biotooppeja katoille sekä katu- ja tieympäristöihin lisäämään elämyksellisyyttä ja biodiversiteettiä ja toisaalta vesi- ja kosteikkokasvillisuutta hulevesirakenteissa. Lisäksi monipuolistetaan koulupihoja ja puistoja niitty- ja metsäbiotoopeilla tukemaan oppimista, leikkiä ja luontoelämyksiä. Joskus kotoiset lajit vaihdetaan eksoottisiin, ns. sijaislajeihin, joilla ovat samat kasvupaikkavaatimukset mutta suurempi elämyksellinen laatu, kuvaili Allan Gunnarsson maisemasuunnittelun nykysuuntausta.

Allan Gunnarsson muistutti, että eräs viime vuosina tärkeäksi koettu näkökulma on palauttaa ja uudistaa kaupunkeihin jääneitä sirpaleisia lajiköyhiä luontoalueita biotooppipohjaisella kasvillisuudella. Viime aikoina vihreän ympäristön ekosysteemipalvelut ovat lisänneet biotooppipohjaisen kasvien käytön ajankohtaisuutta.

Suomalaisessa monimuotoisessa viherrakentamisessa huomioidaan kasvien lisäksi koko ekosysteemi laajasti. Vaikka viheralueet ovat tavallaan keinotekoisia ympäristöjä, tarjoavat ne kasvu- ja lisääntymisedellytykset suurelle määrälle eliöitä. Hyönteiset, linnut ja muut eläimet ovat aivan olennainen osa toimivaa viheraluetta. Viherammattilaisten työnä on varmistaa monimuotoisuuden säilyminen vaikka keskellä kaupunkia.

#Seppo Närhi