Uutiset

13.02.2014 Seppo Närhi

Viheralueet parantavat kaupunkiympäristön laatua

Viheralueet tarjoavat meille ekosysteemipalveluja, joita harvoin pysähdymme miettimään, mutta joiden merkitys rakennetussa ympäristössä kasvaa jatkuvasti. Luonto tarjoaa meille sadevesien imeytystä, pienhiukkasten sitomista ilmasta, puhdasta vettä, melun ja kuumuuden torjuntaa, suojaa tuulilta, luonnon monimuotoisuuden keitaita kasveille ja eläimille, hiilidioksidin sitomista ja virkistäytymisen paikkoja, totesi Viherympäristöliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Viherpäivien avaussanoissaan.

Sirpa Pietikäinen toi esille myös useissa tutkimuksissa nousseet viherinfrastruktuurin hyödyt. Jo viiden minuutin kävely metsässä parantaa mielenterveyttä ja esimerkiksi mittava puiden istuttaminen tuo kaupungeille hyötyä arvon lisäyksenä ja terveysmenojen säästöinä.

Vuonna 2010 Euroopan unionissa käynnistetty viherinfrastruktuurin strategia tähtää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, maiseman yhtenäistämiseen ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen. EU:n Life-rahoitus tukee viherinfrastruktuuriprojektien toteuttamista jäsenvaltioissa. Sirpa Pietikäinen esittää suomalaisille päättäjille haasteen, että kaupunkien tulee tarttua tähän mahdollisuuteen kehittää viheralueitaan myös Suomessa.

Läpäisevät pinnoitteet helpottavat liian veden hallintaa
– Vettä läpäisevät päällystekivet ovat kestävä ja ekologinen ratkaisu vähentämään tulvia lisäämällä veden imeyttämistä paikalla ja parantamaan veden puhdistusta. Tällaista pintarakennetta käytetään Belgiassa yhä enemmän, kertoo professori Anne Beeldens Belgian tietutkimuskeskuksesta.

Belgiassa on rakennettu vuoden 2003 jälkeen yli miljoona neliömetriä läpäiseviä päällysteitä, yleisimmin parkkipaikoille. Belgian tietutkimuskeskus on edesauttanut kehitystä sekä tuottamalla suunnitteluohjeita että olemalla suoraan apuna käytännön hankkeissa. Anne Beeldens esitteli Viherpäivillä ensimmäiset tutkimustulokset dPod-hankkeesta, jossa tutkitaan läpäisevien päällysteiden puhdistustehoa ja mahdollisuuksia käyttää mikrobeja rakenteissa lisäämään päällysteiden puhdistuskykyä.

– Viimeisen vuosikymmenen aikana Tukholmassa on käytetty kantavaa kasvualustaa, jossa on karkeaa ainesta mukana, parantamaan juurten kasvua sekä hapen ja veden saatavuutta. Samalla kantava kasvualusta mahdollistaa raskaan liikenteen juuristoalueen pintamaassa. Kantava kasvualusta on usein sijoitettu kaivantoihin, on puun juuristolle vähintään 15 kuutiota kasvutilaa, kertoi puutarhainsinööri Örjan Stål Tukholman tavasta toimia.

Kaupungissa on jäljiteltävä luontoa
Uuden toimintatavan tavoitteena on parantaa katupuiden sijoittelua ja sadeveden hyödyntämistä puiden kastelussa pinnoitetuilla alueilla. Hulevesien käsittely paikan päällä imeyttämällä tai pidättämällä ja säätösalaojituksella on yleistynyt viime vuosina. Näillä hajautetuilla menetelmillä saadaan pohjavesivarantojen täydentymistä parannettua ja vähennettyä pois johdettavaa vettä sekä vähennetään tulvariskiä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tukholman keskustassa keskiaikaiselta kaupunkialueelta uusille asuinalueille ja teollisuusalueille on rakennettu uudelleen 2 000 puiden istutusalustaa. Hallittavan hulevesialueen pinta-ala on lähes 1500 hehtaaria kattoja ja päällystettyjä katualueita. Tukholman vuotuinen sademäärä on 555 mm, mikä merkitsee sitä, että puiden istutusalueet voivat huolehtia vähintään 100 000 kuutiosta hulevettä.

#Seppo Närhi