Uutiset

22.05.2018 Seppo Närhi

Väitös: Puutarhaharrastus oli 1700-luvulla tärkeä tekijä kaupunkien modernisaatiossa

Annemari Tranberg.

Väitöskirjassa tutkittiin kasvien käyttötapoja ja ympäristön muokkaamista Perämeren itärannikolla erityisesti 1600-luvulta 1800-luvulle. Tutkimuskohteina olivat kotitaloudet ja hautaukset.

Kotitalouksissa keskeisiä olivat puutarhaviljely ja ruokatalouteen liittyvät kasvit. Kaupunkipuutarha, joka oli ollut tunnusomaista kaupungeissa jo keskiajalla, jalostui 1700- ja 1800-lukujen aikana esteettisemmäksi, puistomaiseksi, kaupungin tunnusomaiseksi osaksi myös Torniossa.

Ideat saavuttivat pohjoisen suhteellisen nopeasti vilkkaiden kauppasuhteiden ansiosta. Vieraita tuontikasveja, lääkkeitä tai ruokia korvattiin kuitenkin kotoisilla kasveilla ja paikalliset perinteet pitivät pintansa.

Torniossa materiaalien saatavuus määritteli omistamista, eikä oman etnisen tai luokkaidentiteetin julkituominen ollut pienessä yhteisössä niin tärkeää.

1700-luvun puutarhaharrastus oli kaupungistumisen osana modernisaation keskeinen piirre ja tärkeä kaupunki-identiteetin ilmentämisessä, samoin kuin tietynlaisen ruokakulttuurin omaksuminen.

Myös hautakasvien käyttötapoja määritteli saatavuus ja tutut käytännöt. Hautaamisessa eri tavat ja perinteet sekoittuivat keskenään ja merkitysten alkuperä hämärtyi. Paikallisten kasvien rinnalle tuli uusia kasveja ja keinotekoisia koristeita 1700-luvun aikana. 1800-luvulla hautaamisen yhteyteen tulivat sisäkukat ja yhä enemmän alkuperältään vieraat lajit.

Joidenkin hautakasvien kohdalla on nähtävissä pitkiä perinteitä, jotka rikkovat kulttuurirajoja sekä maantieteellisessä, ajallisessa että uskonnollisessa ympäristössä. Tällaisia ovat esimerkiksi havujen ja tuohen käyttö.

Kasvien valinnassa, sekä arjessa että juhlassa, alkoi korostua yksilökeskeisyys ja monipuolisuus, joita vahvisti varallisuus. Kuusi, koivu, kataja ja vadelma pysyivät pitkään pohjoisen väen elämässä ja kuolemassa niin lääkkeinä, koristeina, ruokana, mausteina ja hajuina kuin rakenteina ja symboleinakin.

Filosofian maisteri Annemari Tranberg väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 25.5.2018. Arkeologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Changes in the environment and human relationship on the Bothnian Bay coast in early modern times – macrofossil research on the use of plants in a changing world (Ympäristön ja ihmisen suhteen muuttuminen Perämeren rannikolla varhaismodernina aikana: Makrofossiilitutkimus kasvien käytöstä muuttuvassa maailmassa). Vastaväittäjinä toimivat dosentti Juhani Kostet Museovirastosta ja dosentti Georg Haggrén Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Timo Ylimaunu. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Keckmaninsalissa (HU106) klo 12.00.

#Seppo Närhi