Uutiset

04.01.2016 Seppo Närhi

Väitös: Kaupunki kohtaa kartanot

Tutkimuksessa 27 helsinkiläiskartanon muutoksia tarkasteltiin 1800-luvun lopulta nykypäivään. Kartanoilla on laajoine maa-alueineen ollut suuri vaikutus Helsingin kaupunkirakenteeseen. Aikojen myötä kaupungistuminen on jättänyt kartanoihin jälkensä, mutta samalla ne ovat painaneet leimansa kaupunkiympäristöön ja tulleet osaksi kaupunkilaisten arkea ja virkistysalueita.
Kartanot ovat säilyneet kaupungistumisen myötä eri tavoin.
- Tuomarinkylä-Haltialan säilymistä ovat tukeneet kaupunkisuunnittelun linjaukset Vantaanjokilaakson kehittämisestä vihervyöhykkeenä. Alue myös sijaitsee kaupunkirakenteen reunalla ja suurimpien rakentamispaineiden ulkopuolella. Sen sijaan Yliskylän maiseman kohtalona on ollut ostoskeskuksen rakentaminen ja Greijuksen kartano on jäänyt Vihdintien leventämisen alle, Hautamäki kertoo.

Uhkana tehostuva maankäyttö
Kartanoympäristöjen säilyminen on vaatinut pitkäaikaista työtä. Kulttuuriympäristöselvitykset alkoivat 1970-luvulla ja kartanomaisemien kaavallinen suojelu ja kunnostus ovat voimistuneet 1990-luvulta lähtien. Toisaalta uhkana on varsinkin 2000-luvun alusta ollut samoista alueista kilpaileva kaupunkirakentaminen. Yksi viimeaikaisista uhkista on kartanokiinteistöjen myynti kaupungilta yksityisille.
Hautamäki näkee kartanoiden kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeänä. Arvokkaimmat kokonaisuudet tulisi säilyttää jälkipolville ja historiallisia kartanomaisemia tulisi kehittää osana kaupunkia. Tähän tarvitaan eri suunnittelutasojen ja hallinnonalojen yhteistyötä.
- Helsingissä tehty työ kaavasuojelun ja kartanopuistojen kunnostuksen edistämiseksi antaa hyvän lähtökohdan myös jatkolle. Nyt tarvitaan kuitenkin keskustelua erityisesti kartanoympäristöjen maisemallisista arvoista ja niiden huomioimisesta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Suojelun pitäisi olla aktiivista kehittämistä ja muutoksen ohjaamista. Kartanot ovat osa pääkaupunkiseudun historiaa ja helsinkiläistä maisemakulttuuria.

- Kartanoympäristöt ovat kaupunkisuunnittelun voimavara ja hieno mahdollisuus kaupunginosien identiteetin vahvistamiseen.
Hautamäki on ensimmäinen Aalto-yliopistosta väittelevä maisema-arkkitehti.

Väitöstilaisuus
Ranja Hautamäen väitöskirja Kartanot kaupungissa. Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 8.1.2016 klo 12, E-Sali, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii professori Harry Schulman.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:
Ranja Hautamäki
ranja.hautamaki@kolumbus.fi
p. 040 725 1191

#Seppo Närhi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: