Uutiset

28.04.2015 Seppo Närhi

Tuore maanpeiteaineisto osoittaa pääkaupunkiseudun viherpinnan todellisen määrän ja sijainnin

Maanpeiteaineistossa koko pääkaupunkiseutu on luokiteltu vettä läpäisemättömään pintaan, viherpintaan, avokallioon, paljaaseen maahan ja vesialueiksi. Aineisto tuotettiin analysoimalla ilmakuvia. Näin tarkasti pääkaupunkiseudun maanpeitettä ei ole aikaisemmin kartoitettu.

- Aineiston perusteella noin 70 prosenttia pääkaupunkiseudusta on viherpintaa eli kasvipeitteistä alaa. Kolmannes viherpinnasta on alle kaksi metriä korkeaa kasvustoa ja loput on puustoa ja metsää, sanoo seututietoasiantuntija Mikko Pusa HSY:stä.

Aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelussa

Maanpeiteaineiston avulla voidaan helposti ja tarkasti tutkia kasvipeitteisen maan osuutta erilaisilla rakennetuilla alueilla.Kasvipeitteisyydellä on merkitystä esimerkiksi pitkien hellekausien aikana kaupungin viilentämisessä. Kaupungit voivat myös käyttää maanpeiteaineistoa muun muassa hulevesien hallinnan suunnittelussa.

Aineisto helpottaa erityisesti rakennetun alueen sisään jäävän viherpinnan kartoittamista, mistä on apua esimerkiksi ekologisten käytävien tunnistamisessa ja ekologisen verkoston hahmottamisessa. Tähän asti rakennettujen alueiden viherpintaa on arvioitu paikallisesti käyttäen kuntien omia kaavoitus- ja kantakartta-aineistoja, joissa pihojen ja muiden yksityisten alueiden kasvillisuus ei näy.

Työväline ilmastonkestävään kaupunkisuunnitteluun

- Maanpeitetiedot auttavat valitsemaan suunnittelussa ja päätöksenteossa kestävämpiä ratkaisuja kaupunkirakenteen kehittämiseen ja pintarakenteiden suunnitteluun. Tavoitteena on jatkossa tuottaa aineisto kahden vuoden välein. Näin saamme seudulliseen käyttöön työkalun, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutosten seurantaan, Mikko Pusa kertoo.

Maanpeiteaineisto on tuotettu analysoimalla ortoilmakuvia, joissa on mukana väri-infrapunakanava. Aineiston tuottamisessa on hyödynnetty myös muita paikkatietoaineistoja, kuten rakennuksiin, teihin, peltoihin ja vesistöihin liittyviä tietoja.

Seudullinen maanpeiteaineisto valmisteltiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen kanssa. Aineisto on hankittu osana ILKKA-hanketta, jonka tavoitteena oli edistää ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua. Seudullinen maanpeiteaineisto on saatavilla avoimena datana HSY:ltä sekä pääkaupunkiseudun kunnista.

#Seppo Närhi