Uutiset

07.04.2015 Seppo Närhi

Tulipoltteen löytymiseen varaudutaan

Tulipoltteen oireita ovat esimerkiksi oksankärkien ruskettuminen ja bakteeriliman muodostuminen.
Kuvat: Kim Tilli ja Kati Lankinen, Evira.

Paula Lilja, Salla Hannunen, Mariela Marinova-Todorova

Suomen ensimmäinen tulipoltelöydös kesällä 2014
Tulipolte (Erwinia amylovora) on Rosaceae-heimon kasvien tuhoisa bakteeritauti. Se aiheuttaa versojen lakastumista, mustumista ja kasvien kuolemista. Suomessa viljellyistä kasveista tulipoltteen tärkeimpiä isäntäkasveja ovat omenapuut, päärynäpuut, tuhkapensaat, pihlajat, orapihlajat ja tuomipihlajat. Tulipolte todettiin viime kesänä ahvenanmaalaiselta hedelmätarhalta päärynästä. Taudin leviämisreitistä ei ole vielä tietoa, mutta todennäköisimmin tauti on tullut Ahvenanmaalle muista EU-maista tuotujen taimien tai perusrunkojen mukana.
Suomi on viimeinen maa EU:ssa, josta tulipolte löytyi. Baltian maissa tulipoltetta on yritetty hävittää jo muutamien vuosien ajan ja myös Norjassa kamppaillaan tulipoltteen leviämisen estämiseksi. Tulipoltteen hävittäminen ei ole onnistunut missään Euroopan maassa, mistä sitä on todettu. Tauti leviää pölyttäjien välityksellä, joten se ehtii helposti leviämään laajalle alueelle jo ennen kuin se havaitaan. Suomessa taudin hävittämistä vaikeuttaisi se, että isäntäkasvina on myös luonnonvarainen pihlaja. On siis tärkeää tarkkailla erityisesti uusia istutuksia tulipoltteen varalta, jotta oireet havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin tauti on ehtinyt levitä.

Suomen ilmaston sopivuus tulipoltteelle selvitettiin mallintamalla
Tulipolte-epidemioiden kehittymien on mahdollista vain tietynlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Epidemian kehittyminen edellyttää, että omenan kukinnan aikana kertyy riittävästi lämpösummaa (≥18,3 °C tunneittain laskettu lämpösumma on ≥ 110), päivän keskilämpötilan on vähintään 15,6 °C ja kukkien pinnalla on vettä, joka voi olla peräisin sateesta tai esim. kasteesta.
Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä arvioitiin yhdysvaltalaisen Maryblyt -mallin avulla, onko Suomen ilmasto suotuisa tulipolte-epidemioiden kehittymiselle. Arvio tehtiin sekä aikaisin kukkivalle Pirja -lajikkeelle että myöhään kukkivalle Lobo -lajikkeelle, ja siinä käytettiin kahdenkymmenen vuoden (1993−2012) säätietoja neljältätoista eri paikkakunnalta.
Mallin avulla tehdyn arvion mukaan Suomen sää on suotuisa tulipoltteelle. Epidemioita olisi voinut kehittyä kaikilla tarkastelluilla paikkakunnilla useina vuosina (Taulukko 1). Etelä-Suomessa epidemioita olisi voinut kehittyä noin joka viides vuosi ja Keski- ja Itä-Suomessa lähes joka toinen vuosi. Lajikkeesta ja paikkakunnasta riippuen infektioille suotuisa ajanjakso oli arvion mukaan jopa viisi päivää.
Selvityksen tulokset on julkaistu Agricultural and Food Science lehdessä (vol 24).

Taulukko1. Todennäköisyys sille, että sääolosuhteet ovat suotuisat tulipolteinfektioiden kehittymiselle ainakin yhden päivän aikana vuodessa.
Paikkakunta Pirja Lobo
Jomala 0,22 0,24
Helsinki 0,18 0,18
Lohja 0,18 0,31
Piikkiö 0,23 0,41
Kokemäki 0,32 0,39
Pälkäne 0,32 0,32
Hirvensalmi 0,45 0,45
Lappeenranta 0,32 0,42
Kuopio 0,42 0,51
Jyväskylä 0,41 0,46
Ylistaro 0,23 0,32
Oulu 0,18 0,28
Kajaani 0,27 0,23
Rovaniemi 0,35 0,41

Tarkastuksia hedelmätarhoilla, taimitarhoilla ja viheralueilla
Eviran ja Ely-keskusten tekemät tarkastukset keskittyvät kesällä 2015 hedelmätarhoille ja taimistoille. Lisäksi tehdään tarkastuksia taimimyymälöissä ja viheralueilla. Lisäksi kaivataan ammattiviljelijöiden, viheralueiden hoitajien ja kotipuutarhureiden ilmoituksia epäilyttävistä oireista. Havaintoilmoituksia voi tehdä Eviraan sähköpostitse osoitteeseen kasvinterveys@evira.fi ja internet-sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella www.evira.fi/tuhoojailmoitus.
Koska tulipoltteelle ei ole varsinaista torjuntakeinoa, pyritään tulipoltetta hävittämään sairaita kasveja hävittämällä ja määräämällä rajoituksia kasvien siirrolle saastuneelta puhtaalle alueelle.

Lisätietoa ja kuvia tulipoltteesta: www.evira.fi/tulipolte

#Seppo Närhi