Uutiset

24.11.2014 Seppo Närhi

Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa on vilkasta

Vuoden 2015 suhteen ollaan taloyhtiöissä kuitenkin varovaisia. Taloustilanteen haasteet lyövät varjonsa korjausrakentamisen kasvulle. Taloustilanteen arvioidaan vaikuttavan aiempaa enemmän heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen.

Piharakenteet, putkistoremontit, märkätilat ja vesikatto yleisimmät korjaukset 2014

Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Vastaajien taloyhtiöistä 68 prosentilla on ollut kuluvana vuonna jokin korjaushankkeen prosessin osa-alue, kuten hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai korjausvaihe käynnissä. Tässä on tuntuva nousu vuoden takaiseen (+9 %-yks.).

Piharakenteiden ja putkistojen korjaaminen ovat vuoden 2014 yleisimmät korjauskohteet. Niitä koskevia korjaustoimenpiteitä oli miltei 12 prosentissa vastaajayhtiöitä. Vesikattoa, märkätiloja sekä ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset koskettivat seuraavaksi yleisimmin.

Seuraaville viidelle vuodelle noin kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista hieman alle 30 prosenttia ennakoi korjauksia vaativan ikkunat, ovet ja julkisivu. Vesikattoa ja putkistoja koskevia yhtiöitä arvioidaan olevan runsaat 20 prosenttia vastanneista.

Viemärikorjausten kustannusten nousu on tasaantunut - hybridiratkaisujen osuus kasvanut

Syksyllä 2014 perinteisillä tavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat vastanneilla yhtiöillä koko Suomessa 600 euroa, pääkaupunkiseudulla keskiarvo oli 700 euroa, ja muualla Suomessa 500 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla tässä oli 40 euron mediaanikustannusten lasku. Muualla Suomessa taso pysyi ennallaan. Koko Suomen taso laski 50 euroa syksystä 2013. Taustalla on ainakin se, että barometrissa nyt raportoiduissa korjauksissa oli toteutettu aiempaa vähemmän oheiskorjauksia. Viitteitä on myös siitä, että erilaisten korjausmuotojen yhdistelmiä sovelletaan aiempaa enemmän. Nämä ns. hybridiratkaisut rekisteröityvät barometrissa perinteisten korjaustapojen puolelle.

Sisäpuolisten viemärikorjaustapojen kustannukset olivat koko Suomen mittakaavassa viime syksyn tasolla, 300 euroa huoneistoneliöltä. Pk-seudun kustannustaso oli kuitenkin edellisvuotta korkeampi, 480 euroa (vs. 350 euroa syksyllä 2013). Myös muualla Suomessa kustannustaso hieman nousi. Nyt mediaanikustannus oli 250 euroa, kun vuosi sitten lukema oli 230 euroa huoneistoneliöltä. Sisäpuolisten korjausten puolella on toteutettu nyt aiempaa enemmän oheiskorjauksia, mikä on yksi nostava tekijä kustannuksissa.

Lainamarginaalin mediaani hieman laskenut - rahoituksen ehtojen heikentymisvauhdin uskotaan hidastuvan

Korjaushankkeiden rahoitusta on melko hyvin saatavissa. Vastaajien suuri enemmistö - 80 prosenttia - raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät. Hallitusedustajista 36 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja 56 prosenttia niiden pysymistä ennallaan. Lainaehtojen parantumista odottaa vain seitsemän prosenttia hallitus-vastaajista.

Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Vähintään kahdelta pankilta lainaa kysyy 75 prosenttia yhtiöistä. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyneiden osuus ei kuitenkaan enää supistunut nykyisestä 25 prosentista. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampia tarjouksia oli saatu 48 prosentissa yhtiöitä. Toisaalta vain yhdeltä pankilta saatuja lainatarjouksia on miltei 30 prosentilla vastaajien yhtiöitä

Korjauslainojen marginaalien mediaani on hieman kutistunut. Nyt mediaani oli 1,6 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,7 prosenttiyksikköä, mikä oli tilanne myös syksyllä 2013.

Lainoissa pitkien laina-aikojen osuus on kasvanut. Mutta yhä noin puolet taloyhtiöiden lainoista on alle kymmenen vuoden pituisia. Lyhyemmät lainat ovat yleensä pienempien hankkeiden lainoja.

Lisä- ja täydennysrakentamista pohtineet vasta harvat

Barometrin erikoisteemana oli tällä kertaa taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen. Vain kolme prosenttia vastaajista oli tällaista hanketta selvittänyt ja hanke on etenemässä. Vastaajista 16 prosenttia raportoi lisä- ja täydennysrakentamishanketta selvitetyn, mutta hanketta ei ole liikkeellä. Vastaajista 44 prosenttia raportoi, ettei asiaa ole selvitetty ja miltei kolmannes totesi, ettei asiasta ole keskusteltu.

Tiedontarve onkin ilmeinen, sillä 55 prosenttia vastaajista ei tunne lisä- ja täydennysrakentamisen menettelyä, eikä 15 prosenttia osannut sanoa mielipidettään asiassa. Vastaajissa oli enemmän niitä (36 %), joiden mielestä lisä- ja täydennysrakentamista pitäisi toteuttaa mieluummin yhdessä muiden taloyhtiöiden kanssa kuin yksin (19 %).

Kuntien tukea lisä- ja täydennysrakentamisen toteuttamiseen toivottiin, sillä 59 prosenttia vastaajista painotti, että kunnat voisivat tukea rakentamista maankäyttökorvausten tai autopaikkavaateen pienentämisen avulla. Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamisen halukkuuden arvioidaan riippuvan eniten taloudellisten resurssien tilanteesta ja kannattavuusnäkymistä.

#Seppo Närhi