Uutiset

01.04.2015 Seppo Närhi

Suomen kahdeksas kansallinen kaupunkipuisto Forssaan

Suomen kahdeksannen kansallisen kaupunkipuiston juhlallinen perustamisasiakirjan allekirjoitus oli Forssassa 30.3. Allekirjoittajina ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander. Taustalla vas. kaupunginsihteeri Matti Pietilä ja kaupunginjohtaja Sami Sulkko. Kaupunkipuisto koostuu sekä harju-, jokivarsi- että kosteikkoluonnosta ja kaupunkipuistoista asuin- ja teollisuusympäristöineen. Kaupunkipuistohanketta valmisteltiin 10 vuotta. Kuva Seppo Närhi.

Forssan kansallista kaupunkipuistoa on valmisteltu pitkään. Hankkeen esiselvitys valmistui vuonna 2005. Sen jälkeen kansalliseksi kaupunkipuistoksi haetun alueen kaavat on saatettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään kuntoon. Kulttuuri- ja luonnonperinnön erityisarvot rakennetun kaupungin alueella on turvattu pääosin Kaupunkipuisto-teemaosayleiskaavalla. Laajojen peltoalueiden säilyminen avoimena on turvattu maakuntakaavalla.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto on runsaan 800 hehtaarin laajuinen. Sen maisemassa kohtaavat Loimijoen varren massiiviset, punatiiliset teollisuusperinnön monumentit ja lähes kaupungin ytimeen asti ulottuva, avoimena säilynyt viljelymaisema. Kaiken yllä kohoaa metsäinen pitkittäis-harjuselänne. Kaupunkipuiston läpi virtaava Loimijoki on säilyttänyt pääosin kaupunkitilallisen asemansa ja yhdistää rakennetun kulttuuriympäristön, puistot, virkistysalueet ja kaupunkiluonnon omintakeiseksi, vaihtelevaksi kokonaisuudeksi.

Forssasta on tullut virallisesti kaupunki vasta 1964. Se onkin kansallisten kaupunkipuistojen verkoston nuorin kaupunki. Se käsittää Forssan seudun asumisesta ja elämisestä kertovat ympäristöt, rakennukset ja rakenteet sekä asutut kaupunkikorttelit. Niiden historia yltää kivikaudesta ja osin 1500-luvun kylistä aina eriaikaisiin työväestön ja teollisuusjohtajiston asumuksiin asti. Ensimmäisen kerran myös elementtilähiö, Korkeavahan kerrostalot, on sisällytetty osaksi kansallista kaupunkipuistoa.

Forssan kansallisessa kaupunkipuistossa ei ole Natura 2000 -kohteita, kuten muissa kaupunkipuistoissa. Kaupunkiluonnon monimuotoisuus jakaantuu laajasti ja verraten tasaisesti koko alueelle. Kaupunkipuistossa on sekä harju-, jokivarsi- että kosteikkoluontoa. Näköetäisyydellä keskustasta on viehättävä ja monimuotoinen Salmistonmäen-Loimilammin luonnonsuojelualue. Se on yhdistelmä lintukosteikkoa ja kivikauden asumisympäristöä, jonka kesäisin värikkäänä loistavaa kasvillisuutta hoidetaan laiduntamalla. Vanhan asumisen historian aistii paikan päällä.

"Olen erittäin iloinen saadessani allekirjoittaa kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöksen kotikaupungissani Forssassa. Monen vuoden valmistelu on saanut hienon päätöksen. Olen hyvin ylpeä kotikaupungistani ja toivon, että Forssan seudulla otetaan kansallisen kaupunkipuiston statuksesta kaikki ilo irti", ympäristöministeri Sanni-Grahn Laasonen toteaa.

"Kansallisen kaupunkipuiston status on forssalaisille iso juttu ja nostaa arvostustamme valtakunnallisesti. Forssan hieno teollinen historia sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen ovat osa kaupungin kehittämistä myös tulevaisuudessa", hän kiteyttää.

"Kansallinen kaupunkipuisto herättää myönteisiä mielikuvia Forssasta. Puistoon liittyvillä selvityksillä lisätään myös kaupunkilaisten tietoutta lähiympäristöstä", Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko toteaa.

#Seppo Närhi