Uutiset

16.08.2016 Seppo Närhi

Sienitaudit kellastuttavat puustoja koko Suomessa

Ruskolaikkutaudin vaurioittaman koivun lehdet ruskettuvat laikuittain. Tauti tunnetaan myös hattutautina. Sienitauti tartuttaa latvusta alhaalta päin, jolloin ylin latvaosa säilyy vihreänä, hattumaisena tupsuna. Viime vuoden lehtilaikkutautien runtelemissa koivikoissa on ollut tänä kesänä vähälehtisiä puita. Yhtenä tekijänä lehtikadossa ovat todennäköisesti olleet myös pakkasvauriot.

– Sienitaudit aiheuttavat tappioita erityisesti taimitarhoilla, mutta siellä sienitauteja voidaan torjua kemiallisesti, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Sienitaudit aiheuttavat kasvu- ja laatutappioita myös varttuneemmilla puilla. Taimikonhoito ja harvennukset kuitenkin vähentävät sienitauteja, koska väljemmän metsän pienilmasto on sienille tiheikköjä epäedullisempi.

Koivunruoste saattaa esiintyä samoilla kasvupaikoilla useita vuosia peräkkäin, koska tauti talvehtii itiöinä maahan pudonneissa lehdissä tai koivun silmusuomuissa. Yleensä koivun lehtilaikkutautien ja koivunruosteen aiheuttama kasvutappio jää pieneksi. Sen sijaan pahoin hattutaudin vaivaamissa koivuissa saattaa kasvutappio olla suurikin ja puuston toipuminen epävarmaa.

Suopursuruoste on kuusien vaiva

Kuusikot ovat kellastuneet suopursuruosteen vuoksi erityisesti Kaakkois-Suomessa Salpausselän alueella. Myös Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa on esiintynyt silmiinpistävästi suopursuruostetta. Itä- ja Pohjois-Suomessa suopursuruostetta on esiintynyt tänä vuonna vähemmän kuin tavallisesti, vaikka olosuhteet ovat olleet nytkin taudille suotuisat. Vesistöjen pinnalla on esiintynyt suopursuruosteen oranssinkeltaisia itiölauttoja.

- Neulasten alapinnalta erottaa selvästi suopursuruosteen itiöitä. Suopursuruosteen vaurioittamat neulaset varisevat kasvukauden jälkeen. Suopursuruosteesta ei ole suurta haittaa kuuselle. Se kuitenkin alentaa jonkin verran kasvua neulasmassan pienentymisen vuoksi. Useana vuonna peräkkäin esiintyessään ruoste heikentää selvästi kuusen kasvua. Varisevat neulaset ovat lievissäkin suopursutartunnoissa suuri kiusa joulukuusenviljelijöille, kertoo Remes.

Metsäkeskus uutisoi heinäkuun alussa erityisesti mäntyjä vaivaavasta versosurmasta. Surmakkasienen aiheuttama versosurma on ruskistanut mäntyjä lisää alkukesän havaintojen jälkeen heinä-elokuun aikana. Pahimmat versosurman esiintymät ovat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, missä versosurma aiheuttaa paikoin selviä kasvutappioita. Muualla maassa sitä on vähemmän. Versosurman etenemiseen vaikuttavat erityisesti tulevien kesien sääolot, koska männyt altistuvat versosurmalle kylminä sateisina kesinä.

Myös pajuilla ja lepillä on ollut runsaasti sienitauteja tänä kesänä. Vesistöjen rantojen pajukot ovat ruskettuneet suuressa osassa maata jo ennen juhannusta. Ilmiö on toistunut useana vuonna peräkkäin. Pajun ruosteista ei ole juurikaan taloudellista haittaa, koska energiapajujen viljely on Suomessa vähäistä.

#Seppo Närhi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: