Uutiset

01.07.2015 Seppo Närhi

Rannat kuntoon yhteistyöllä

– Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä, kertoo Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kylien vene- ja uimarantojen virkistyskäyttöarvo on monin paikoin laskenut. Myös rantojen rakenteet ovat vanhentuneet ja puutteellisia. Kuntien rahatilanteen kiristyessä tilanne huononee ennestään.

– Maiseman kannalta haastavinta on vesinäkymien umpeutuminen. Etenkin järvien rannat ovat monin paikoin kasvaneet umpeen niin, että vesistöt eivät näy maisemassa. Tähän on vaikuttanut rantaniittyjen laiduntamisen ja muun käytön väheneminen, Partanen jatkaa.

Rantoja kunnostetaan kuudella alueella

Rantojen kunnostamiseksi tarvitaan uusia ja innovatiivisia keinoja, jotta ne säilyvät osana kylän kulttuurimaisemaa ja asukkaille viihtyisinä virkistysalueina. Hoidettu, vesikasvillisuudesta vapaa ranta myös säilyttää ja lisää kiinteistöjen arvoa. Parhaassa tapauksessa vesistöä tai vaikkapa kosteikkoa voidaan hyödyntää paikallisten yrittäjien liiketoiminnassa

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Rannat kuntoon -hankkeessa kehitetään muunneltavissa oleva toimintamalli siihen, miten rantojen kunnostusta lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä asukkaiden kanssa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma.

Kuusi pilottialuetta ovat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kaikki valitut alueet ovat erityyppisiä, erilaisine tarpeineen. Kohteista kaksi on merenrantaa, yksi joenrantaa ja kolme järvenrantaa. Valittujen alueiden kylät ovat sitoutuneita hankkeeseen.

Rannan kunnostus paloitellaan selkeiksi osa-alueiksi

– Ranta-alueiden omistajat ovat kiinnostuneita hoitamaan rantaansa, mutta rannan kunnostus koetaan niin isoksi asiaksi, että työ on vaikea aloittaa. Kysymyksiä on monia: tarvitseeko oma rantani ruoppausta, miten saan ruovikon pois, mihin massat läjitetään, mistä löydän yrittäjät, mihin asioihin tarvitaan lupa, Partanen kuvailee.

Rantojen kunnostaminen on jaettu toimintamallia varten pienemmiksi, selkeiksi osa-alueiksi. Näitä osa-alueita ovat mm. vesikasvien niitto, rantaniitty, kosteikko, uimaranta ja venevalkama. Eri alueilla voidaan valita juuri niille sopivat kunnostuksen kohteet.

Rantojen monikäyttösuunnitteluun, käytännön toteuttamiseen ja neuvontaan on löydettävissä useita rahoitusmahdollisuuksia. Pilottialueilla haetaan hankkeen puitteissa alueellisia rahoituksia kohteiden kunnostamiseen.

Toimintamallia kehitetään yhteistyössä valtakunnallisesti Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Suomen Riistakeskuksen ja Suomen Kylätoiminnan sekä niiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on laajentaa toimintamallin yleiseksi toiminnaksi koko maahan.

Pilottialueet

Varsinais-Suomi: Taivassalo, Helsingin kylä

Satakunta: Merikarvia, Riispyyn kylä

Etelä-Pohjanmaa: Vähäkyrö, 3 kylää

Pohjois-Karjala: Liperi, Riihilampi-Reilampi-alue

Pohjois-Savo: Nurmesjärvi, Kangaslahden kylä

Häme: Loppijärvi Lopella, 3 kylää

#Seppo Närhi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: