Uutiset

12.02.2015 Seppo Närhi

Mikrobitoiminnan tehostaminen edistää torjunta-aineilla pilaantuneen maan ja pohjaveden puhdistumista

Tutkija Aura Nousiainen ottamassa näytettä sokeriruokoviljelmällä Aurangabadissa Intiassa v. 2009. Kuva: Kirsten Jørgensen

Puhdistusmenetelmälle on kysyntää, koska atratsiini on yleisin pohjaveden pilaaja Suomessa. Ainetta käytetään edelleen yleisesti muualla kuin Euroopassa.
Tutkimuksessa vertailtiin neljää eri biopuhdistusmenetelmää, joilla pyrittiin vähentämään atratsiinia maaperästä tai pohjavedestä. Sopivinta biopuhdistusmenetelmää valittaessa tulee huomioida maankäyttö, maaperän maantieteellinen alkuperä, käsittelyhistoria ja orgaanisen aineen määrä.
Atrasiinin hajoamista tehosti hajottajamikrobien tai niiden tarvitsemien ravinteiden, eli hiilen, lisääminen maaperään. Erityisesti hiilen lisääminen ravinneköyhään, suomalaiseen pohjamaahan edisti vähäisenkin atratsiinipitoisuuden hajoamista.
Yleisin pohjavettä pilaava torjunta-aine Suomessa vaikka käyttö lopetettu
Atratsiini on ollut eräs tärkeimmistä rikkakasvien torjunta-aineista viidenkymmenen vuoden ajan. Suomessa sen käyttö päättyi noin 25 vuotta sitten. Se on kuitenkin edelleen yleisin pohjavettä pilaava torjunta-aine Suomessa. Vuosien 2002 - 2005 tutkituista pohjavesinäytteestä 26 % sisälsi tätä hormonihäiritsijänäkin tutkittua ainetta. EU kielsi sen käytön vuonna 2004.


Tehokkaille puhdistusmenetelmille on tarvetta
Tehokkaille puhdistusmenetelmille on tarvetta, koska monet pilaantuneista pohjavesistä sijaitsevat vedenottamoiden alueella. Pohjavedenottamoita on jouduttu jopa poistamaan käytöstä atratsiinin vuoksi. Atrasiinia poistetaan esimerkiksi aktiivihiilisuodatuslaitoksissa, mutta ne ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää.


Torjunta-aineen hajoamista vertailtiin Suomessa ja Intiassa 2009-2014
Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä intialaisen partnerin, National Environmental Engineering Research Instituten (NEERI) kanssa. Yhteistyö mahdollisti vertailun aktiivisessa viljelykäytössä olevan trooppisen peltomaan ja pohjavesikontaktin välityksellä kaksi vuosikymmentä sitten pilaantuneen pohjoisen havumetsävyöhykkeen pohjamaan välillä. Intiassa atratsiinia käytetään yhä rutiininomaisesti kasvintorjunnassa.

Linkkejä:
Väitöskirja: Application of genomic tools in bioremediation of atrazine contaminated soil and groundwater

Hanke: Genomiikan työkalut biopuhdistuksessa: Malliesimekki käyttäen atrasiinia haitta-aineena (GENOTOOLS) (SYKE)

#Seppo Närhi