Uutiset

21.05.2015 Seppo Närhi

Laji.fi laittaa eliöt lokeroihin

Luontokuvista täyttyvän sivuston tietovarastoon yhdistetään tiedot eri ympäristötoimijoiden lähteistä. Data on avointa, joten tutkijoiden lisäksi kalastajille, marjastajille, retkeilijöille ja koululaisille on luvassa uusia palveluita.

Yhdistetty tieto levinneisyydestä, uhanalaisuudesta ja elintavoista tuo nipun uusia keinoja monen uhanalaisen lajin ja elinympäristön suojeluun.

– Avoin tieto lisää myös sellaisten lajien arvostusta, joita ei yleensä postikorteissa nähdä. Yhteiskunta kehittyy avoimemmaksi ja tietoa käytetään entistä tehokkaammin, Lahti sanoo.

Aivan kaikkea tietoa palvelusta ei kuitenkaan näe. Uhanalaisten lajien tarkat sijaintitiedot on tarkoituksella piilotettu.

Monessa muussa maassa Lajitietokeskusta vastaavat palvelut ovat olleet jo pitkään tutkijoiden ja muiden luonnosta kiinnostuneiden käytössä. Esimerkiksi Ruotsissa Artdatabanken on toiminut jo vuosia.

– Suomen Lajitietokeskuksesta on kuitenkin tulossa toimivampi ja näyttävämpi, lupaa Luonnontieteellisen keskusmuseon LUOMUKSEN johtaja Leif Schulman.

Maaliskuussa Luomuksen tutkijat ja Yle Luonto aloittivat Lajitietokeskuksen pilottihankkeena sammakkoeläinten ja matelijoiden kartoituksen. Tieto tulee tarpeeseen, sillä edellisestä kartoituksesta on 20 vuotta. Toistaiseksi palveluun on kirjattu sammakkoelämistä ja matelijoista lähes 1 500 havaintoa.

Suomen Lajitietokeskus antaa tärkeää tietoa päätöksentekijöille ja ympäristöviranomaisille eri lajeista. Tieto on olennaista muun muassa ilmastonmuutoksen tutkimukselle. Lajitietokeskuksen perustamista on pidetty välttämättömänä jo vuosia, jotta esimerkiksi YK:n tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi voidaan täyttää.

Luomuksen vetämä projekti ulottuu vuoden 2017 loppuun osana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Envibase-hanketta ja Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuriohjelmaa.

#Seppo Närhi