Uutiset

06.06.2014 Seppo Närhi

Juhannuspioni on Sagalundin puutarhan tunnuskasvi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoima Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma myöntää Viherrakentamisen kasvien geenivaratyöryhmän esityksestä Historiallisen puutarhan tunnuskasvi -arvonimiä, joiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta osana historiallista puutarhaa. Tänä vuonna julkistettavista tunnuskasveista ensimmäisenä arvonimen saa Sagalundin museon alueella kasvava ”Juhannuspioni”.

Pionin on tuonut sen nykyiselle kasvupaikalleen Sagalundin museon ja puutarhan perustaja, kansakoulun opettaja Nils Oskar Jansson. Hän hankki kasveja puutarhaan eri puolilta Kemiönsaarta. Juhannuspioni on hänen muistiinpanoissaan nimellä pingstros ja kerätty vuosien 1887–95 välisenä aikana Kemiön kirkonkylän pappilan puutarhasta, joka on yhä olemassa. ”Juhannuspioni” kasvaa useissa vanhoissa puutarhoissa Kemiönsaarella.

Tämä miltei 120-vuotias pioni on museon vanhimpia kasveja ja sen alkuperäislajistoa. Pioni kasvaa alkuperäisellä istutuspaikallaan Tjudan pedagogion metsittyneessä puutarhassa museoalueelle vievän polun vieressä. Pioni löytyi 1980-luvulla metsittyneen alueen raivauksen yhteydessä sattumalta.

Muistiinpanot paljastivat perennavanhuksen iän

Nils Oskar Jansson oli Carl von Linnén suuri ihailija ja hänen haaveenaan oli perustaa Sagalundiin kasvitieteellinen puutarha. Tunnuskasvi valittiin Nils Oskarin kirjoittaman Vreta folkskoleträdgård 1895 -muistiinpanovihon merkintöjen pohjalta.

– Alkuperäiset istutusmuistiinpanot ovat erittäin arvokkaita dokumentteja kasvien hankintapaikkoja selvitettäessä. On hienoa, että Nils Oskarin vihkoa on säilytetty museossa huolella, MTT:n tutkija Merja Hartikainen kiittelee. Ansiokasta on myös se, että aluetta raivattaessa maasta pilkottaviin pionin lehtiin kiinnitettiin huomiota. Hyvällä hoidolla siitä on kasvanut kukoistava ja kukkiva perenna.

Vaikka ”Juhannuspionin” laji, Paeonia humilis on kotoisin Välimeren alueelta, se näyttää olevan hyvinkin talvenkestävä kasvi Suomessa. Juhannuspionia tavataan ainakin Etelä- ja Keski-Suomen vanhoista puutarhoista.

– Sagalundissa kasvivanhus tuottaa myös siemeniä ja on pärjännyt hyvin puolivarjoisassa metsittyneellä puutarha-alueella, Museopuutarhan johtaja Li Näse ja puutarhan hoidosta vastaava museopuutarhuri Anna Lassila iloitsevat.

Yleisön ihailtavana

Sagalundin tunnuskasviksi valittu perenna kasvaa Tjudan pedagogion metsittyneessä puutarhassa museoalueelle vievän polun vieressä portin tuntumassa. Alueella kasvaa myös muita alkuperäiskasvilajeja.

Tunnuskasville laadittua esitettä on saatavilla Sagalundin päärakennuksessa sijaitsevasta museopuodista sen aukioloaikoina, ma–su klo 11–17 (1.6–31.8). Esitteen voi tulostaa myös Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman sivulta.

– Haluamme herättää yleisön kiinnostusta vanhoihin puutarhakasveihin ja nostaa niiden arvostusta. MTT:n geenivaratutkijoille on ollut ilo olla valitsemassa Sagalundin museon edustajien kanssa tunnuskasvia tälle museopuutarhojen pioneerille, tutkija Hartikainen summaa.

#Seppo Närhi