Uutiset

30.08.2016 Seppo Närhi

Glyfosaatin ympäristöriskejä selvitetään uudessa tutkimuksessa

Suomessa glyfosaatti kattaa noin puolet maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä. Sitä käytetään rikkakasvien torjuntaan myös metsätaimitarhojen reuna-alueilla. Keväällä 2016 alkanut hanke on jatkoa tutkimukselle, jossa selvitettiin glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn sitoutumista maahan, niiden hajoamisnopeutta sekä kulkeutumista valumavesien mukana.

Maasta löytyneet jäämät (1.04–2.70 kg/ha) olivat aikaisemmassa kenttäkokeessa suuria verrattuna vuosittain ruiskutettuihin glyfosaattimääriin (1,1–2,0 kg/ha).

- Nyt Luken ja SYKEn tutkijat ottavat maanäytteitä viljelijöiden pelloilla ja vertaavat niistä mitattuja glyfosaatti ja AMPA-määriä aikaisempiin koetuloksiin, selvittää Jaana Uusi-Kämppä Lukesta.

- Kenttämittausten ja tietokonemallien avulla voidaan arvioida, paljonko näiltä pelloilta eri olosuhteissa kulkeutuu glyfosaattia ja AMPAa vesistöihin, kertoo Katri Siimes SYKEstä.

Turun yliopistossa tutkitaan glyfosaatin vaikutuksia esimerkiksi viljelykasveihin, kasvien taudinaiheuttajiin, kasvinsyöjiin ja maaperän mikrobeihin, jotka eivät ole ruiskutusten kohteina.

Turun yliopiston Ruissalon kasvitieteellisellä puutarhalla sijaitsevalla alueella on koeruutuja, joista puolet on saanut glyfosaattikäsittelyn kolmen vuoden ajan ja puolet on käsittelemättömiä. Ruuduilla on kesällä 2016 kasvatettu kauraa, perunaa, rypsiä ja härkäpapua. Kasvien kasvua ja lisääntymistä seurataan kasvukauden ajan. Lisäksi maaperästä sekä kasveista kerätään näytteitä glyfosaattimäärityksiä varten.

- Glyfosaatin mahdollisia vaikutuksia siementen itämiseen ja taimivaiheen kasvuun tutkitaan kasvihuoneessa toteutettavilla kokeilla, joissa käytetään kasvualustana kontrollimaaperän lisäksi puhtaalla glyfosaatilla tai glyfosaattivalmisteella käsiteltyä maaperää”, kertoo dosentti Marjo Helander Turun yliopistosta.

Glyfosaatille on korvaajia

Glyfosaatin käyttöä juolavehnän torjunnassa voi vähentää korvaavilla toimilla. Näitä ovat muut kemialliset valmisteet, mekaaninen ja fysikaalinen torjunta sekä viljelytekniset toimet.

- Paras tulos saadaan yhdistämällä eri menetelmiä monipuoliseen viljelykiertoon, toteaa Heikki Jalli Lukesta.

Glyfosaatin uudelleen hyväksymisen ehtoja on käsitelty EU:n toimielimissä koko alkuvuoden ajan. Heinäkuussa glyfosaatin käytön ehtoja tarkennettiin siten, että markkinoilla olevat glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine. Glyfosaattivalmisteiden käyttöön tulee kiinnittää huomiota herkillä alueilla, erityisesti viljelemättömillä ja julkisilla alueilla sekä leikkipuistoissa.

- Lisäksi glyfosaattivalmisteiden käyttöä ennen puintia suositellaan rajoitettavaksi, kertoo ylitarkastaja Sari Autio Tukesista.

Glyfosaattia käytetään maataloudessa, koska se on tehokas, varmatoiminen ja edullinen valmiste muuten hankalasti torjuttavien ja satoa merkittävästi verottavien kestorikkakasvien torjunnassa. Suomessa glyfosaattia käytetään eniten viljantuotannossa juolavehnän torjuntaan syksyllä ja keväällä ennen suorakylvöä sänkeen sekä nurmen uusimisessa.

- Monet viljelysopimukset Suomessa ovat esimerkiksi jo useiden vuosien ajan kieltäneet glyfosaatin käytön kasvavaan kasvustoon ennen puintia, sanoo Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

#Seppo Närhi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: