Kuva: Terhi Ryttäri


Baltiantoukokämmekkä (Dactylorhiza baltica) on Suomen harvinaisimpia kasveja. Kasvin tiedettiin kasvavan vain yhdellä paikalla entisen Dragsfjärdin kunnan Morgonlandet-saarella. Tuo rauhoitettu yksilö varastettiin kesällä 2007.

Viime vuonna vahvistettiin toinen, useamman yksilön esiintymä merenrantaniityllä itäisellä Uudellamaalla. Tämä harvinainen kaunotar kuuluu edelleen lajistoomme. Kasvi kukkii parhaillaan, joten nyt on oikea hetki etsiä sitä etelärannikon merenrantaniityiltä. On hyvin mahdollista, että tätä harvinaisuutta löytyisi rannikoltamme enemmänkin, sillä tämän Virossa kasvavan lajin siemenet leviävät tuulten mukana.

Merenranta-asukkaiden ja mökkiläisten kannattaa nyt käydä tutkimassa rantaniittynsä, sillä kukinta jatkunee noin viikon verran. Pian kasvi peittyy muun kasvillisuuden joukkoon, jolloin se on vaikeammin havaittavissa.

Baltiantoukokämmekkä, jota aiemmin kutsuttiin leveälehtikämmekäksi, kuuluu liuskakämmeköiden (Dactylorhiza) monimuotoiseen sukuun. Lajien erottaminen toisistaan voi olla hankalaa asiantuntijallekin. Kasvi muistuttaa lähinnä meillä hyvin yleistä maariankämmekkää (D. maculata), jonka kukinta alkaa hieman myöhemmin. Maariankämmekkä ei myöskään kasva merenrannoilla.

Sen voi myös sekoittaa harvinaiseen punakämmekkään (D. incarnata). Lehtien muotoa on hyvä tarkastella: baltiantoukokämmekällä ne ovat tasaisen leveät, maariankämmekällä kärjestään leveimmät, punakämmekän lehdet taas kapenevat kärkeä kohti. Lehtien täplityksessä on myös eroja. Baltiantoukokämmekän täplät ovat haalean väriset ja niitä sijaitsee vain lehden yläpinnalla. Punakämmekän täplät ovat punaruskeita ja niitä on lehden molemmin puolin.

Lajinmäärityksessä auttaa se tieto, että parasta aikaa merenrantaniityllä kukkiva punakukkainen kämmekkä on suurella todennäköisyydellä baltiantoukokämmekkä.

Mahdollisia havaintoja kasvista toivotaan lähetettävän Suomen ympäristökeskukseen. Kasvupaikkatietojen lisäksi toivomme saavamme valokuvan kasvista, jossa näkyy sekä kukinto että kasvin lehdet. Baltiantoukokämmekkä on rauhoitettu, joten sen tulee antaa kasvaa rauhassa omalla paikallaan.

Tiedote 11.6.2010 Suomen ympäristökeskus