Maailman luonnon monimuotoisuus vähenee yhä, vaikka maailman maat sitoutuivat vuonna 2002 hidastamaan köyhtymisen vauhtia merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Yksikään valtio, Suomi mukaan lukien, ei saavuttanut tavoitetta. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen jatkuminen kiihtyvällä vauhdilla onkin yhä todennäköisempää.  Kehityskulusta kärsivät ihmisillekin elintärkeät luonnon palvelut, kuten luonnonvarojen ja puhtaan veden saatavuus sekä ravinnon tuotanto. Tämän kertoo tuore maailman biologisen monimuotoisuuden tilasta kertova raportti Global Biodiversity Outlook 3.

Nykyisenkaltaisen kielteisen kehityskulun jatkumisella ja kärjistymisellä olisi kauaskantoiset seuraukset. Lajien sukupuuttoon kuolemisen ja luontotyyppien häviämisen lisäksi taistelu ilmastonmuutosta vastaan vaikeutuisi, useat paikalliset elinkeinot kärsisivät ja maailman köyhimpien  ihmisten tilanne vaikeutuisi entisestään.

Uhkakuvista huolimatta raportissa korostetaan, että vielä ei ole liian myöhäistä toimia. Hihat on kuitenkin käärittävä viipymättä ja toimien on oltava paitsi tehokkaita myös maailmanlaajuisesti hyvin koordinoituja. Avainasemassa on, että päätöksenteossa ryhdyttäisiin käsittelemään ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä samanarvoisina, toisiinsa kiinteästi sidoksissa olevina turvallisuuden kysymyksinä, jotka liittyvät mm. valtioiden talouskasvuun, ihmiskunnan ruokaturvaan ja terveyteen.

Joka neljäs vuosi julkaistava Global Biodiversity Outlook ilmestyi nyt kolmatta kertaa. Se pohjautuu 110 kansalliseen raporttiin, jotka perustuvat tuoreeseen sopimusosapuolten kokoamaan seurantatietoon luonnon monimuotoisuuden tilasta ja biodiversiteettisopimuksen toteutuksesta. Suomi toimitti vastaavan kansallisen raportin biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle kesäkuussa 2009.

Nairobissa alkaa 24.5. YK:n biodiversiteettisopimuksen seurantakokous, jossa ryhdytään valmistelemaan sopimuksen strategisen suunnitelman päivitystä. Uusi strategia ja biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön tavoitteet on tarkoitus hyväksyä Japanin Nagoyassa sopimuksen 10. osapuolikokouksessa lokakuussa 2010.