Viherympäristö

04.05.10 Viherympäristö

Viheralaa haastetaan monesta suunnasta

Tulevaisuuden haasteet kuntien teknisellä sektorilla tuntuvat olevan samankaltaisia ympäri maailmaa. Suurimpina uhkina ja haasteina ovat ensimmäisenä ilmastonmuutos, mutta myös omaisuuden ylläpito ja korjausvelan kiinnikurominen sekä huoli tulevaisuuden työvoimasta ja osaajista.

Omaisuuden ylläpito kurimuksessa
-Kuntien teknisen infraomaisuuden arvo on Suomessa arvioitu noin 100 miljardiksi euroksi. Tämän omaisuuden ylläpitoon käytettävissä olevat määrärahat ovat reaalisesti pienentyneet jatkuvasti ja ylläpidettävien alueiden määrä on lisääntynyt uudisrakentamisen myötä merkittävästi vuosittain. Tämä on aiheuttanut rahankäyttöön priorisointitarvetta kunnissa ja varmaankin useissa kunnissa tätä kurjuutta on kohdistettu ns. ”ei niin pakolliseen omaisuuteen” eli viheralueiden hoitoon, toteaa Suomen kuntatekniikan yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Vaskelainen Valtakunnallisilla Viherpäivillä Tampereella.
Yli 3 miljardia puuttuu pelkästään julkisen rakennetun omaisuuden hoidosta. Yhteiskuntaa ja infraa on rakennettu hurjalla tahdilla, mutta kovassa vauhdissa ei ole hyväksytty sitä, että kaikki ihmisen rakentama kuluu ja vaatii ylläpitoa.

Ilmastonmuutokseen varaudutaan kestävällä kehityksellä
-Teknisen sektorin on valmistauduttava pitkällä tähtäimellä sääilmiöiden muutoksiin. Joudumme tarkastelemaan mahdollisia tulvatilanteita ja miettimään ovatko nykyiset rakentamisnormit ja mitoitusmenetelmät kurantteja myös mahdollisessa muuttuneessa tilanteessa. Miten mitoitamme rakenteet niin, että ne kestävät seuraavat sata vuotta, kysyy Jorma Vaskelainen.
-Ympäristöpolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat, ympäristöystävällisyyden turvaamisen ohella, ilmastonmuutoksen torjuminen, luontotyyppien ja luonnonvaraisten lajien suojeleminen, luonnonvarojen vastuullinen käyttö sekä ympäristön ja terveyden välisen suhteen hallitseminen. Suomessa keskeistä on ollut myös kestävän kehityksen turvaaminen, huomauttaa Puutarhanrakentajat ry:n puheenjohtaja Pertti Pehkonen.
Pertti Pehkonen listaa viheralan suurimmat vahvuudet ympäristöystävällisyyteen. Kasvillisuus toimii hiilinieluna ja hapentuottajana, hiukkaspäästöjen sitojana ja meluntorjujana. On tärkeää pitää kasvillisuus elinvoimaisena, jotta tämä kyky säilyy. Muita tärkeitä tekijöitä ovat vielä virkistysmahdollisuudet, mitkä lisäävät hyvinvointia, liikuntaa, kansanterveyttä, virkistystä ja elpymistä. Viheralan myönteisiin ympäristövaikutuksiin kuuluu laaja kierrätystoiminta materiaalituotannossa sekä hulevesien imeytys ja ravinteiden sitoutuminen viheralueille.

Kaupunkirakenteen tiivistämisellä on riskinsä
-Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja infrastruktuurikustannusten vähentäminen edellyttävät yhdyskuntarakenteen eheyttämistä kaupunkiseuduilla. Se mahdollistaa kaupunkien laitamilla ja ulkopuolella sijaitsevien laajempien viheralueiden säilymisen yhtenäisinä ja pirstoutumattomina. Samalla kuitenkin kasvaa riski, että kaupunkirakenteen sisällä olevia viheralueita otetaan yhä enemmän rakentamiskäyttöön. Tällöin viheralueiden tuottamien hyödyllisten palveluiden tarjonta kaupunkirakenteen sisällä heikentyy. Esimerkkeinä heikentyvistä ekosysteemipalveluista mainittakoon lähiviheralueiden taantuvat virkistysmahdollisuudet ja ongelmat hulevesien luonnollisessa imeytymisessä maaperään, varoittaa tutkija Vesa Yli-Pelkonen Helsingin yliopistosta.
-Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi tarvitaan ekologista tietoa viheralueista maankäytön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Tavanomaista luontoa edustavat lähiluonto- ja virkistysalueet uhkaavat helposti jäädä rakentamisen alle. Ekologisesti ja sosiaalisesti riittävän ja toiminnallisesti eheän kaupunkiluonnon ja sen tarjoamien palvelujen turvaaminen myös tulevaisuudessa vaatii maankäytön suunnittelijoilta ja päätöksentekijöiltä vankkaa asiantuntemusta sekä ekologisen ja sosiaalisen tiedon hyödyntämistä, korostaa Vesa Yli-Pelkonen.

Yli 500 viheralan ammattilaisia kokoontuu Tampereelle Hotelli Rosendahliin 9.-10.2.2010 vuotuisille Viherpäivilleen. Kahden päivän seminaarissa on yli 30 esitelmää. Viherympäristöliiton järjestämien Viherpäivien ohessa on Vihertekniikka-näyttely, jossa on yli 50 näytteilleasettajaa.